Apetit tekee seitsemän ravitsemussitoumusta – tuotekehityksellä vai...

Sitoumusten mukaisesti Apetit haluaa tuotekehityksellään vähentää suolan ja sokerin saantia, edistää pehmeiden rasvojen käyttöä ja lisätä kasvisten käyttöä tuomalla saataville uusia pääruoka- ja välipalatuotteita sekä reseptejä kehittämällä. Kasvisten käytön lisääminen on yksi Apetitin päätavoitteista ja yhtiön missiona on luoda kasviksista hyvinvointia. Ravitsemussitoumukset yhdistetään suoraan Apetitin strategiaan asettamalla konkreettiset tavoitteet ja mittarit tuotteiston kehittämiselle. - Haluamme kehittää tuotteistoamme helpottaaksemme kasvisten ja pehmeiden rasvojen käytön lisäämistä kotitalouksissa ja ammattikeittiöissä. Uskomme, että ihmiset haluaisivat syödä terveellisemmin ja vastuullisemmin, mikäli se olisi helpompaa ja maistuisi hyvältä. Kasvisten käytön lisääminen edistää sekä ihmisten että maapallon hyvinvointia. Haluamme edistää kasvisten käyttöä tarjoamalla maistuvia ruokaratkaisuja, jotka selättävät aikapulaan, hävikkiin ja kalliiseen hintaan liittyviä haasteita, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo. Kasvisten käytön lisäämisen ohella Apetit haluaa huolehtia myös kalapohjaisten tuotteidensa ekologisesta kestävyydestä ja sitoutuu kestäviin ruokavalintoihin kasvattamalla hoitokalastukseen perustuvien kalapohjaisten pihvien ja pyöryköiden määrää valikoimassaan.   Ravitsemussitoumuksiensa mukaisesti Apetit kehittää tuotteistoaan vuoteen 2020 mennessä seuraavasti: 1. Vähennämme suolan saantia - Lisäämme sydänmerkkituotteitamme 20 % 2. Rasvan laatu - Tuomme vähittäiskauppaan uuden helppokäyttöisen pehmeitä rasvoja (rypsiöljy) sisältävän kotimaisen Apetit-tuotesarjan, ammattikeittiöille rypsiöljyn käyttöä helpottavan tuotteen uudessa pakkausratkaisussa sekä luomme 20 herkullista reseptiä tukemaan rypsiöljyn käyttöä 3. Vähennämme sokerin saantia - Tuomme uusia, kotimaisia kasviksia hyödyntäviä, ei lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita kategorioihin, joissa niitä on nykyisellään rajoitetusti 4. Kasvisten käytön lisääminen - Tuomme 10 uutta helppoa kasvispohjaista pääruokatuotetta - Tuomme 50 % lisää kasvisten käyttöä helpottavia, pienillekin kotitalouksille sopivia ruoanlaittoratkaisuja tuoretuotesegmenttiin - Tuomme vähintään viisi uutta tuotetta vähittäiskaupan HeVi-osastolle 5. Uudentyyppisiä kasvipohjaisia ja lapsille sopivia välipalatuotteita - Tuomme kolme uudenlaista välipalatuotetta kannaltamme uuteen kategoriaan 6. Lounaat ja ateriat - Lisäämme kouluruokasuositusten mukaisten välipalatuotteiden tarjontaa 100 % - Lisäämme ravitsemussuositusten mukaisten ateria- ja välipalavaihtoehtojen koostamiseen liittyvää koulutusta ja reseptiikan kehitystä ammattikeittiöille 50 % 7. Ruokaohjeet - Tuomme sata uutta, herkullista ja helppoa, kasviksia hyödyntävää reseptiikkaa, jotka ovat kuluttajan ja ammattikeittiön helposti saavutettavissa ja käytettävissä Sitoumus kestäviin ruokavalintoihin - Lisäämme hoitokalastukseen perustuvia kalatuotteita 30 % Tutustu Apetitin ravitsemussitoumuksiin tarkemmin  Ravitsemussitoumukset ovat suomalainen toimintamalli, jossa yhdistyvät EU:n vuonna 2016 julkaiseman tiekartan tavoitteet elintarvikkeiden laadun parantamiseksi, lasten ja nuorten terveyttä edistävien ruokailutottumusten toteutumisen parantamisen EU- ja WHO-tavoitteet sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Sitoumukset kootaan yhdelle sivustolle: sitoumus2050.fi  

Kasvistalo Apetit lähtee avaamaan luomun pullonkauloja

Kuluttajien kysyntä luomuun on nopeassa kasvussa.* Pulaa on kuitenkin raaka-aineiden tarjonnasta: kasvavasta markkinasta huolimatta puolet suomalaisviljelijöistä ei ole kiinnostunut siirtymisestä luomuviljelyyn. Asia selviää Apetitin teettämästä Luomuviljelyn kyselytutkimuksesta. Kasvistalo Apetit uskoo luomuruoan kasvuun ja tekee strategisen avauksen perustamalla luomuviljelyn kehitysohjelman. Ohjelmallaan Apetit pyrkii luomuviljelymenetelmiä kehittämällä helpottamaan viljelijöiden siirtymistä luomuviljelyyn ja näin nostamaan luomuviljelyn uudelle tasolle. Luomuviljelyn kehittämiseksi Köyliössä sijaitsevalla Apetitin Räpin koetilalla ryhdytään tutkimaan ja kehittämään luomuviljelyä osana Apetitin omaa Vastuuviljely-menetelmää. Koetilan pelloista osa muutetaan hankkeen myötä luomuviljelyä tukeviksi. Luomuloikan esteinä käytännön viljelyspulmat Apetitin elokuussa 2017 teettämässä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että viljelijöiden yleinen kiinnostus luomua kohtaan on kasvanut edellisvuodesta. Lähes neljännes Apetitin kyselyyn vastanneista viljelijöistä on kiinnostunut siirtymään viljelemään luomua. Maanviljelijälle kyse on kuitenkin elinkeinosta ja usein henkilökohtaisesta investoinnista sekä riskistä. Esteiksi luomuviljelyn aloittamiseen viljelijät nimeävät konkreettiset viljelyspulmat kuten rikkakasvien hallinnan, tietotaidon puutteen tai vaivalloiseksi koetun luomubyrokratian. Viljelijät peräävät myös elintarviketeollisuuden ja kaupan sitoutumista luomun hankintaan sekä käytännön apua ja ohjeita, miten luomuviljelyssä onnistutaan. –      Kehitysohjelmamme tarjoaa apua viljelijöille, jotka haluavat siirtyä luomuun tai kohti luomua. Ohjelma tähtää tehostamaan ja kasvattamaan luomusatoa, sekä taklaamaan erilaisia luomuun lähtemisen haasteita. Ohjelman kautta raivaamme luomukasviksille myös väylän kauppaan Apetitin tuotteiden muodossa. Toivomme tämän sitoutumisemme antavan varmuutta viljelijälle, kertoo Apetitin liiketoimintajohtaja Anu Ora. Ora puhuu aiheesta Luomuelintarvikepäivillä 5.10.2017. Apetit tuo luomuun vastaavantyyppisen sopimusviljelymallin kuin tavanomaisessa viljelyssä. Viljelijät sitoutuvat täyttämään Vastuuviljely-menetelmän korkeat laatuvaatimukset myös luomussa ja vastineeksi saavat varmuuden sadon ostamisesta satokaudella. Ensimmäiset kotimaiset luomupakasteet kauppoihin Apetit on tuonut tänä syksynä kauppoihin ensimmäisenä toimijana kotimaisia luomukasviksia pakasteina. Aivan ensimmäiset kotimaiset luomupakastetuotteet olivat Luomupinaatti ja Luomuherne. Marraskuussa kauppoihin tuodaan kaksi uutta suosikkituotetta: Apetit Luomu Peruna&keittokasvis ja Kotimainen Luomu Peruna-sipulisekoitus. - Luomuruoan kysyntä on kotimaassa jo nyt paikoitellen tarjontaa suurempaa. Uskommekin vahvasti luomun kasvuun kotimaassa ja myös sen vientiedellytyksiin. Vientipotentiaalin toteutuminen vaatisi koko elintarviketeollisuuden ja kaupan sitoutumista luomun tuotteistamiseen ja myyntiin. Luomuun panostaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja nyt kaivataan konkreettisia tekoja. Apetit haluaa näyttää tässä suuntaa, Ora kertoo.     Yhteystiedot ja lisätiedot tutkimuksesta Liiketoimintajohtaja Anu Ora, anu.ora@apetit.fi, 040 1646267, Twitter: AnuOra1 Hankintapäällikkö Timo Kaila, timo.kaila@apetit.fi,  050 5214605 Viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Mikko Merisaari, mikko.merisaari@apetit.fi, 010 402 4041 www.apetit.fi Tuotetiedot Apetit Kotimainen Luomu Pinaatti 150 g ja Apetit Kotimainen Luomu Herne 200 g. Apetit-luomukasvikset on viljelty Köyliössä Vanhankartanon luomutilalla.   * Luomuruoan myynti vuoden aikana (7/2015–6/2016) kasvoi 12 %. Luomutuotteiden vähittäismyynti oli tuona aikana arviolta 250 miljoonaa euroa. (Pro Luomun arvio perustuen kaupparyhmiltä keräämiinsä tietoihin.) Vastaavalla ajanjaksolla päivittäistavaroiden myynti lisääntyi vain 0,3 %. (Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myyntitiedot.)   Tutkimuksen päätuloksia 68 % tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista suomalaista viljelijöistä uskoo luomun kysynnän olevan kasvussa kuluttajien keskuudessa. 44 % uskoo luomusta tulevan tulevaisuudessa merkittävää maatalouden liiketoimintaa, 25 % oli asiasta eri mieltä ja 30 % ei halunnut tai osannut ottaa asiaan kantaa. Vastaavasti jo nyt luomua viljelevistä 49 % kokee luomun olevan tavanomaista viljelyä kannattavampaa taloudellisesti. Luomussa on potentiaalia kehittyä Suomen merkittäväksi vientivaltiksi, tähän uskoo 46 % suomalaisista maanviljelijöistä. 48 % pitää luomuviljelyä ympäristöystävällisempänä tapana toimia. Kysyttäessä luomuviljelyksen aloittamisen esteitä, 54 % nimeää suurimmaksi syyksi rikkakasvien hallinnan työlääksi, 29 % kokee oman tietotaitonsa riittämättömäksi ja 26 % kokee luomuviljelyyn liittyvän byrokkratian liian raskaaksi. Kysyttäessä, mitkä asiat edesauttaisivat siirtymistä luomuun, viljelijöistä 43 % perää elintarviketeollisuuden ja kaupan pitkäjänteistä sitoutumista luomuraaka-aineiden hankintaan, 42 % kaipaa käytännön apua ja 41 % tukea siirtymävaiheeseen siirryttäessä tavanomaisesta viljelystä luomuun. Väittämään, että luomuviljely ei ole Suomessa taloudellisesti järkevää, 29 % vastaajista oli samaa mieltä, 31 % eri mieltä ja 39 % ei osannut tai halunnut ottaa asiaan kantaa. Joka neljäs kyselyyn vastanneista, jo luomuviljelyä tekevistä viljelijöistä uskoo, että luomuruoasta tulee kuluttajien keskuudessa pysyvä trendi. ** Apetit toteutti TNS Kantar Agrin kautta kyselytutkimuksen suomalaisille vilja-, kasvi-, hedelmä-, marja- ja öljykasviviljelijöille. Tutkimusaika oli 17.–30.8.2017. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tilakoon ja luomustatuksen mukaan. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 6 %-yksikköä. Tutkimuksen N=247 vastausta.   Liite: Luomun kiinnostuskyselyn tuloksia

Räpin koetila – satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri

Räpin koetilan toiminta alkoi vuonna 1954 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilan muodossa ja on jatkunut keskeytyksettä aina tähän päivään saakka Lännen Tehtaiden ja Apetitin koetilana. Tänään se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa edesauttaen satakuntalaisen viljelyosaamisen kehittymistä. Räpin koetila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien porttina Satakuntaan. Tutkittavat viljelymenetelmät, kasvilajikkeet ja tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Koetoiminta alkoi sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia. Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä, esimerkiksi kuluvalla satokaudella on käynnissä lajike-, lannoitus- tai viljelytapakokeita mm. herneelle, lantulle, palsternakalle, porkkanalle, pinaatille, mukulasellerille ja sokerijuurikkaalle. Koetoiminnan painopisteenä kasvisten laatu ja viljelyn kestävyys Viimeisen vuosikymmenen aikana Räpin tutkimus- ja koetoiminta on keskittynyt erityisesti kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevan viljelymenetelmän kehittämiseen. Viimeisimmät kehitetyt viljelymenetelmät perustuvat siihen, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin. Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisen konekitkennän käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja. Apetit pakastekasvisten herkullisen maun taustalla osaavat viljelijät ja parhaat lajikkeet   Räpin koetilalla testataan myös jatkuvasti uusia lajikkeita, kun haetaan maultaan ja rakenteeltaan parhaita, ravinteikkaita ja pakastukseen parhaiten sopivia lajikkeita Apetit-tuotteissa käytettäviksi. Apetitin tuotekehitys ohjaa osaltaan lajikevalintoja ja viljelytystä, ja esimerkiksi Apetit Kotimainen –tuotesarjan suosio tukee uusien lajikkeiden tuomista kotimaiseen viljelytykseen. Suomalaisen IP-viljelyosaamisen kehityskeskus   Räpin koetilalla tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kehitetään Apetit Vastuuviljely -menetelmää, jota kaikki Apetitin sopimusviljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan. Vastuuviljely-menetelmän avulla pidetään huolta muun muassa kasvikohtaisista viljelyohjeista, laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Esimerkiksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan harkitusti tarpeen mukaan. Räpin koetilalla onkin iso rooli osana Apetitin Vastuuviljely-menetelmää.  Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011-2013 Varjellen Viljelty –hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.   Räpin koetila tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Pyhäjärvi-instituutin, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Åbo Akademin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sekä satakuntalaisten viljelijöiden kanssa. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyy mm. koetilapäivillä Apetitin noin 100:n sopimusviljelijän käyttöön ja näin edesauttaa koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa. Kesän 2017 koetoiminta Räpillä: Herne Härkäpapu Soijapapu Porkkana Lanttu Nauris Mukulaselleri Pinaatti Keltajuuri, raitajuuri, punajuuri Kiinankaali, kukkakaali, lehtikaali, kurttukaali Peruna Rypsiuutteen vaikutus rikkakasveihin (avokesanto ja lanttupelto) Sokerijuurikas sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselle   Juuret Lallin kartanon mailla Räpin koetilan historiankirjoitus alkaa vuodesta 1156, jolloin se oli osa Lallin kartanoa.  Vuonna 1812 Lallin kartanosta erotettiin Kepolan maakartano, joka yli 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1917, jaettiin 3 osaan kun tilan pojat saivat kukin kolmasosan tilasta. Nuorin poika Albert jäi yhden osan isännäksi, ja tilan nimeksi tuli Räpi. Sotavuosien jälkeen Räpin tilan isännäksi tuli perheen nuorin poika Jaakko Rauanheimo, joka piti tilaa vuoteen 1954 saakka. Vuonna 1954 hän myi tilan Säkylään 50-luvun alussa perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilaksi.  

Järvikalapihvissä on särkeä – ja paljon järkeä

Järvikalapihvien taustalla on oikeiden verkostojen löytyminen ja halu hyödyntää kotimaista kalaa monipuolisesti. Syntyi Pyhäjärven kaloista paikallisesti valmistettu ekologinen ja maistuva järvikalapihvi. Tuote on toistaiseksi myynnissä vain ammattikeittiöille. Järvikalapihvin kehityksessä kuunneltiin tarkasti vaativien ruoan ammattilaisten asiakkaiden toiveita. Ammattikeittiöissä korostuu tuotteen soveltuvuus erilaisille ruokailijoille sekä hyvät ravitsemusarvot. Järvikalapihvi on laktoositon, gluteiiniton, soijaton ja sisältää runsaasti omega 3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Särki on vähärasvainen, mutta proteiinirikas kala. Särkeä ja pikkuahventa on totuttu pitämään vähempiarvoisena kalana. Järvikalapihveissä niitä on kuitenkin kunnioitettu raaka-aineena. - Kalan omaa makua ei haluttu peittää. Siksi pihviin kehitettiin kalan omaa makua vahvistava, pelkistetty ja perusmakuja korostava suolan, pippurin, kerman ja voin makuyhdistelmä, kertoo Apetit Ammattilaisten markkinointipäällikkö Hanna Pere. Maukas, kotimaisen kalan hyödyntämistä lisäävä ja ympäristöystävällinen tuote - yksi erilainen kalavaihtoehto ruokapöytään.   Ekologinen vaihtoehto Säkylän Pyhäjärven rehevöitymistä on pitkään vauhdittanut särkien ja pienten ahventen suuri määrä. Molemmat kalalajit käyttävät ravintonaan järven ravinnekuormaa kurissa pitävää planktonia, minkä väheneminen lisää erityisesti levien määrää. Alueen kalastajat ovat hoitokalastaneet Pyhäjärvestä vähempiarvoisia kaloja vesistön rehevöitymisen hillitsemiseksi ja kalakannan terveen rakenteen säilyttämiseksi. Hoitokalastuksesta syntynyt saalis meni aiemmin pääasiassa kalarehuksi turkiseläimille tai suoraan kaatopaikalle, sillä sen hyödyntämiseksi elintarvikkeena ei ollut oikeanlaista arvoketjua. Hoitokalastuksen saalis saatiin hyötykäyttöön, kun Pyhäjärvi-Instituutin Järvikalaa Nam -hanke toi yhteen Apetit Ruoka Oy:n tuotekehityksen ja Kolvaan kalan yrittäjän Jouni Aaltosen. Hoitokalastuksen saaliina tulevat särjet ja pikkuahvenet jalostetaan kalamassaksi, josta valmistetaan lopulta Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla Apetitin Säkylän tehtaalla Järvikalapihvejä.

Blogi: Apetit luomu – luonteva lisä vastuuviljelyn rinnalle

Luomu on tässä ja nyt. Olemme tutkineet kuluttajien, ammattikeittiöiden ja asiakaskumppanien mielipiteitä ja tarpeita. On keskusteltu ja vaihdettu ideoita. Osalle luomu on tuttu juttu ja vakiinnuttanut paikkansa hankinnoissa ja ruokalistasuunnittelussa, osa taas kiinnostuu luomusta hiljalleen. Hankintaperiaatteissa lähiruoalla ja luomulla on kasvava rooli. Asiakkaita on kuunneltu ja luomun tarve tunnistettu – tähän tarpeeseen Apetit haluaa ehdottomasti vastata. Suomessa eletään puhtaan ruuan piirissä, mutta luomutuotteiden kulutus kasvaa yleisen trendin mukana. Apetit on ja haluaa olla kasvisten ykkönen – luomuun panostaminen on vastaus asiakkaiden odotuksiin. Haluamme kehittyä luomukasvisten osaajana sekä tuotteistomme että viljelyn kehittämistyön kautta. Räpin koetilalla luomuviljely on otettu mukaan tutkimusohjelmaan ja luomuviljelyyn siirtyminen on aloitettu. Vaatimukset luomuviljelyssä ovat tarkat ja tekniikoita monia. Apetit on uskottava, kehittyvä ja kotimaiseen, vastuulliseen luomuviljelyyn panostaja. Luomu ei ole meille aivan uusi asia. Töitä luomun eteen on tehty Apetitilla jo aiemmin 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Luomun edelläkävijänä Apetit toi tuolloin markkinoille viisi luomutuotetta. Aika ei kuitenkaan ollut vielä luomulle kypsä, joten nyt harpataankin eteenpäin uusista lähtökohdista. Tuotteistoa kasvatetaan lähitulevaisuudessa tutuilla luomukasviksilla, kuten luomuherneellä, luomuporkkanalla ja luomupinaatilla, minkä lisäksi viljelykehitykseen panostetaan luomun näkökulmista entistä enemmän. Erään tutkimuksen mukaan luomua käytettiin ammattikeittiöissä viime vuonna selvästi aiempaa enemmän – yli kolmannes ammattikeittiöistä käytti luomutuotteita vähintään viikoittain. Asiakkaat arvostavat vastuullisuutta. Suomalaisten tärkeimmät syyt ostaa luomua ovat tuotteiden puhtaus, hyvä maku sekä ekologisuus ja terveellisyys. Aktiivisissa luomukuluttajissa on myös paljon lapsiperheitä. Laatu on meillä Apetitilla ensisijaisen tärkeää. Luomu tuokin luonnollisen lisän vastuuviljeltyjen pakastekasvisten rinnalle. Kotimainen kasvis on aina puhdasta ja erittäin laadukasta, makua unohtamatta. Varmaa on, että luomun kysyntä tulee kasvamaan ja arvostus kotimaisia raaka-aineita kohtaan lisääntyy suomalaisten kuluttajien ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Me Apetitilla haluamme olla tässäkin mukana ja tehdä asiakkaiden arjesta entistä luomumpaa.   Panu Korhonen Myyntijohtaja, Apetit Ammattilaiset

Apetit panostaa luomutuotantoon

Apetit tuo luomua markkinoille nyt kolmatta kertaa. Ensimmäiset yritykset 2000-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa eivät nostattaneet kysyntää, nyt ajan uskotaan olevan kypsä. - Kyllähän me on jo pitkän aikaa haettu luomustakin menetelmiä tähän tavanomaiseenkin viljelyyn. Ei luomu sillä tavalla ole meille vierasta ole, ja onhan sitä yrityksenäkin tehty jo aiemminkin, Apetitin hankintapäällikkö Timo Kaila kertoo. Syksyllä kauppoihin tulleet luomutuotteet on viljelty Apetitin sopimusviljelijöiden tiloilla. Luomuun on valmistauduttu siirtymään myös Säkylässä Apetitin koetilalla Räpillä. - Viime syksynä päätimme, että nyt lähdemme aktiivisesti luomumaailmaan. Tästä johtuen Räpilläkin on alettu toimenpiteitä tekemään, ja yksi peltolohko on laitettu luomun siirtymävaiheeseen. Vuonna 2019 sieltä saadaan luomukelpoista raaka-ainetta ihan tuotantoon asti, Kaila sanoo. Räpillä tapahtuvan tutkimuksen tulokset siirtyvät myös Apetitin sopimusviljelijöiden käyttöön. - Tarkoituksena on testata viljelymenetelmiä ja löytää niihin haasteisiin vastauksia, jotka helpottavat meidän sopimusviljelijöitä ja muitakin yhteistyökumppaneita. Eli tehdään sitä työtä mitä Räpillä yleensäkin tehdään: testataan, kokeillaan ja kehitetään niin, että tulokset saadaan koko ketjun hyödyksi, Kaila kertoo. Uskoa luomuun löytyy Panostukset luomutuotannon aloittamiseen ovat vakuuttaneet Kailan. - Näkyy kaikessa, että yritys todella uskoo tähän. Esimerkiksi laitteistoa on hankittu, ja se luo uskottavuutta ja luottamusta siihen, että Apetit on tosissaan tämän kanssa. Luomuviljelyn avuksi on hankittu esimerkiksi kameraohjauksella toimiva, osittain konenäköön perustuva hara, joka ohjaa traktorin haran hyvin lähelle vihannesten pintaa. - Sillä saadaan mahdollisimman tarkkaan rikkaruohoja pois. Konenäkö on tässä tapauksessa tarkempi kuin ihmissilmä, se on vain yksi esimerkki siitä, että tähän oikeasti uskotaan ja aidosti, Kaila toteaa. Apetitilla on myös uskoa siihen, että kuluttajat ovat valmiita ottamaan luomun omakseen. - Koko ketjun täytyy uskoa, kuluttajista se lähtee myös: Kuluttajat tekevät ne ratkaisut ja ainakin ilmapiiri on sellainen, että kysyntää löytyy myös pakasteluomulle. Kyllähän luomu on sellaisessa nosteessa, että Apetitin kasvistalona tulee olla siinä mukana, Kaila sanoo.