Apetit käynnistämässä myyntiä Venäjälle

Merkittävä ilon aihe on tuotteiden saaminen SOK:n Prismojen pakastealtaisiin Venäjällä. Vuodenvaihteen tienoilla suomalaisia kasvispihvejä, gratiineja ja valkosipuliperunoita voi ostaa 16 pisteestä Pietarin alueella. -       Etsimme yhteistyössä Apetitin kanssa Venäjän markkinoille sopivia suomalaisia tuotteita vahvistamaan Prisman tarjoomaa sekä Suomi-mielikuvaa, kertoo Prisma LLC:n toimitusjohtaja Jarmo Paavilainen. Suomalaisen ruoan myyntivaltti on korkea kokonaislaatu Suomalaiseen ruokaan liitetään Venäjällä sanat puhtaus, turvallisuus, laatu ja hyvä maku. Tämä näkyy muun muassa siinä, että myös monet paikalliset elintarvikevalmistajat tekevät tuotteistaan suomalaisen näköisiä ja oloisia. -       Suomalaisilla tuotteilla ja ruoalla on Venäjällä erittäin hyvä maine. Tämä korostuu erityisesti Pietarin alueella, mistä matkaillaan paljon Suomessa. Niiden ottaminen valikoimaan on meille luonnollinen keino erottautua paikallisista kilpailijoistamme, kertoo Prisma LLC:n ruokatavaroiden ostopäällikkö Yulia Ostapchuk. Monia reittejä kansainvälisille markkinoille Kansainvälinen myynti on Apetitille strateginen panostamisalue, sillä suomalaisen ruoan vientipotentiaali ja myös ruokaan liittyvä markkinointiosaaminen ovat kehittyneet viime vuosina. Venäjän markkinoille lähdettiin tähyämään yhdessä kaupan kanssa. Sen sijaan, että Apetit olisi ryhtynyt kasvattamaan paikallista markkinaosuutta kauppa ja tuote kerrallaan, päätettiin Pietarin seudulle lähteä yhdessä vahvan kotimaisen vähittäiskaupan kumppanin kanssa. Pietarin markkinoille etsittiin sinne sopivia tuotteita yhdessä SOK:n kanssa. Lähtökohta oli se, että Venäjälle vietävien tuotteiden on riittävän hankintavolyymin varmistamiseksi oltava jo Suomen S-ryhmän kaupoissa myynnissä. -       Ensimmäiseen aaltoon valikoitui herkullinen valikoima Apetitin parasta osaamista: kasvispihvejä ja –pyöryköitä, kasvisgratiineja, kermaperunoita ja perunamuusia. Toiseen aaltoon on sovittu otettavan legendaariset Apetit-pakastekeitot, iloitsee kansainvälisen myynnin päällikkö Kyösti Itäniemi Apetitilta. Suoraan hyviin valikoimiin Apetit-tuotteet löytyvät jatkossa pietarilaisista Prismoista, joita on yhteensä 16 kappaletta. Näistä 6 on suurimpia, hypermarket-kokoluokan kauppoja ja 10 hieman pienempiä supermarketteja. Prisma on toiminut menestyksellisesti Pietarissa vuodesta 2008 alkaen ja tarjoaa asiakkaille laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita sekä ostamisen helppoutta. Pietarissa on noin viisi miljoonaa asukasta eli vain hieman vähemmän kuin Suomessa.

Kasvistalo Apetit lähtee avaamaan luomun pullonkauloja

Kuluttajien kysyntä luomuun on nopeassa kasvussa.* Pulaa on kuitenkin raaka-aineiden tarjonnasta: kasvavasta markkinasta huolimatta puolet suomalaisviljelijöistä ei ole kiinnostunut siirtymisestä luomuviljelyyn. Asia selviää Apetitin teettämästä Luomuviljelyn kyselytutkimuksesta. Kasvistalo Apetit uskoo luomuruoan kasvuun ja tekee strategisen avauksen perustamalla luomuviljelyn kehitysohjelman. Ohjelmallaan Apetit pyrkii luomuviljelymenetelmiä kehittämällä helpottamaan viljelijöiden siirtymistä luomuviljelyyn ja näin nostamaan luomuviljelyn uudelle tasolle. Luomuviljelyn kehittämiseksi Köyliössä sijaitsevalla Apetitin Räpin koetilalla ryhdytään tutkimaan ja kehittämään luomuviljelyä osana Apetitin omaa Vastuuviljely-menetelmää. Koetilan pelloista osa muutetaan hankkeen myötä luomuviljelyä tukeviksi. Luomuloikan esteinä käytännön viljelyspulmat Apetitin elokuussa 2017 teettämässä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että viljelijöiden yleinen kiinnostus luomua kohtaan on kasvanut edellisvuodesta. Lähes neljännes Apetitin kyselyyn vastanneista viljelijöistä on kiinnostunut siirtymään viljelemään luomua. Maanviljelijälle kyse on kuitenkin elinkeinosta ja usein henkilökohtaisesta investoinnista sekä riskistä. Esteiksi luomuviljelyn aloittamiseen viljelijät nimeävät konkreettiset viljelyspulmat kuten rikkakasvien hallinnan, tietotaidon puutteen tai vaivalloiseksi koetun luomubyrokratian. Viljelijät peräävät myös elintarviketeollisuuden ja kaupan sitoutumista luomun hankintaan sekä käytännön apua ja ohjeita, miten luomuviljelyssä onnistutaan. –      Kehitysohjelmamme tarjoaa apua viljelijöille, jotka haluavat siirtyä luomuun tai kohti luomua. Ohjelma tähtää tehostamaan ja kasvattamaan luomusatoa, sekä taklaamaan erilaisia luomuun lähtemisen haasteita. Ohjelman kautta raivaamme luomukasviksille myös väylän kauppaan Apetitin tuotteiden muodossa. Toivomme tämän sitoutumisemme antavan varmuutta viljelijälle, kertoo Apetitin liiketoimintajohtaja Anu Ora. Ora puhuu aiheesta Luomuelintarvikepäivillä 5.10.2017. Apetit tuo luomuun vastaavantyyppisen sopimusviljelymallin kuin tavanomaisessa viljelyssä. Viljelijät sitoutuvat täyttämään Vastuuviljely-menetelmän korkeat laatuvaatimukset myös luomussa ja vastineeksi saavat varmuuden sadon ostamisesta satokaudella. Ensimmäiset kotimaiset luomupakasteet kauppoihin Apetit on tuonut tänä syksynä kauppoihin ensimmäisenä toimijana kotimaisia luomukasviksia pakasteina. Aivan ensimmäiset kotimaiset luomupakastetuotteet olivat Luomupinaatti ja Luomuherne. Marraskuussa kauppoihin tuodaan kaksi uutta suosikkituotetta: Apetit Luomu Peruna&keittokasvis ja Kotimainen Luomu Peruna-sipulisekoitus. - Luomuruoan kysyntä on kotimaassa jo nyt paikoitellen tarjontaa suurempaa. Uskommekin vahvasti luomun kasvuun kotimaassa ja myös sen vientiedellytyksiin. Vientipotentiaalin toteutuminen vaatisi koko elintarviketeollisuuden ja kaupan sitoutumista luomun tuotteistamiseen ja myyntiin. Luomuun panostaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja nyt kaivataan konkreettisia tekoja. Apetit haluaa näyttää tässä suuntaa, Ora kertoo.     Yhteystiedot ja lisätiedot tutkimuksesta Liiketoimintajohtaja Anu Ora, anu.ora@apetit.fi, 040 1646267, Twitter: AnuOra1 Hankintapäällikkö Timo Kaila, timo.kaila@apetit.fi,  050 5214605 Viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Mikko Merisaari, mikko.merisaari@apetit.fi, 010 402 4041 www.apetit.fi Tuotetiedot Apetit Kotimainen Luomu Pinaatti 150 g ja Apetit Kotimainen Luomu Herne 200 g. Apetit-luomukasvikset on viljelty Köyliössä Vanhankartanon luomutilalla.   * Luomuruoan myynti vuoden aikana (7/2015–6/2016) kasvoi 12 %. Luomutuotteiden vähittäismyynti oli tuona aikana arviolta 250 miljoonaa euroa. (Pro Luomun arvio perustuen kaupparyhmiltä keräämiinsä tietoihin.) Vastaavalla ajanjaksolla päivittäistavaroiden myynti lisääntyi vain 0,3 %. (Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myyntitiedot.)   Tutkimuksen päätuloksia 68 % tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista suomalaista viljelijöistä uskoo luomun kysynnän olevan kasvussa kuluttajien keskuudessa. 44 % uskoo luomusta tulevan tulevaisuudessa merkittävää maatalouden liiketoimintaa, 25 % oli asiasta eri mieltä ja 30 % ei halunnut tai osannut ottaa asiaan kantaa. Vastaavasti jo nyt luomua viljelevistä 49 % kokee luomun olevan tavanomaista viljelyä kannattavampaa taloudellisesti. Luomussa on potentiaalia kehittyä Suomen merkittäväksi vientivaltiksi, tähän uskoo 46 % suomalaisista maanviljelijöistä. 48 % pitää luomuviljelyä ympäristöystävällisempänä tapana toimia. Kysyttäessä luomuviljelyksen aloittamisen esteitä, 54 % nimeää suurimmaksi syyksi rikkakasvien hallinnan työlääksi, 29 % kokee oman tietotaitonsa riittämättömäksi ja 26 % kokee luomuviljelyyn liittyvän byrokkratian liian raskaaksi. Kysyttäessä, mitkä asiat edesauttaisivat siirtymistä luomuun, viljelijöistä 43 % perää elintarviketeollisuuden ja kaupan pitkäjänteistä sitoutumista luomuraaka-aineiden hankintaan, 42 % kaipaa käytännön apua ja 41 % tukea siirtymävaiheeseen siirryttäessä tavanomaisesta viljelystä luomuun. Väittämään, että luomuviljely ei ole Suomessa taloudellisesti järkevää, 29 % vastaajista oli samaa mieltä, 31 % eri mieltä ja 39 % ei osannut tai halunnut ottaa asiaan kantaa. Joka neljäs kyselyyn vastanneista, jo luomuviljelyä tekevistä viljelijöistä uskoo, että luomuruoasta tulee kuluttajien keskuudessa pysyvä trendi. ** Apetit toteutti TNS Kantar Agrin kautta kyselytutkimuksen suomalaisille vilja-, kasvi-, hedelmä-, marja- ja öljykasviviljelijöille. Tutkimusaika oli 17.–30.8.2017. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tilakoon ja luomustatuksen mukaan. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 6 %-yksikköä. Tutkimuksen N=247 vastausta.   Liite: Luomun kiinnostuskyselyn tuloksia

Herneen matka pellolta pakasteeksi

Apetitin pakasteherneet pakastetaan kahden tunnin sisällä niiden puinnista. Tiukan aikataulun mahdollistaa hernepeltojen läheinen sijainti Apetitin Säkylän pakastetehtaaseen sekä koko prosessin tarkka ajoitus. Herneenpuinnin suunnittelussa huomioidaan eri hernelajikkeiden kylvö niin, että kesällä herneen ollessa kypsää hernettä voidaan puida ilman katkoksia. Kesän koko sato ei myöskään saa olla puintikypsää samaan aikaan, sillä kylvö suunnitellaan tehtaan pakastuskapasiteetin mukaan. Herneen kypsymistä ja puimisen aloittamista seurataan jopa tuntien tarkkuudella. Suomen ainoat Herneenpuinnin aloittamisajankohdan ennakointiin käytetään Suomen ainoaa tenderometrimittaria, jolla tarkastellaan herneen kovuutta. Hernenäytteitä kerätään kaikilta hernelohkoilta, ja tenderometrilukeman avulla ennakoidaan hernepeltojen puintiajankohta. Myös Apetitin käyttämät hernepuimurit ovat Suomessa ainutlaatuisia. Englantilaisen PMC:n valmistamat puimurit painavat peräti 25 tonnia. Apetit omistaa kolme hernepuimuria, joista uusin on vuodelta 2012. Ensimmäisen itsekulkevan hernepuimurin Apetit hankki jo vuonna 1979. [key-figures id="2660"] Puimuri irrottaa herneet paloista Puimurin ajonopeus herneenpuinnin aikana on tärkeä asia, sillä nopeuden mukaan määrittyy myös puimuriin päätyvä hernemassan määrä ja puintirummun nopeus. Rumpu ja sen sisällä olevat survimet pyörittävät herneenvartta, jolloin palot aukeavat ja herneet päätyvät puimurin säiliöön. Sieltä ne siirretään edelleen traktorien ja kuorma-autojen lavoille, joilla herneet kuljetetaan Säkylään pakastettavaksi. Nopeasti ja hellävaraisesti pakkaseen Tarkan puintiaikataulun ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta herne saadaan pellolta pakkaseen kahdessa tunnissa. Näin kotimaisen pakasteherneen maku ja rakenne säilyvät ensiluokkaisina saaden kesä maistumaan vaikka keskellä talvea. Hellävarainen ryöppäys ja ripeä pakastaminen leijupakastimessa varmistavat herneen säilyvyyden ja ravintoarvopitoisuuden. Yhteensä tunnissa pakastetaan 10 tonnia hernettä ja kun linjaston pesuaika lasketaan mukaan, saadaan vuorokaudessa pakkaseen 200 tonnia hernettä. Myös herne on Vastuuviljeltyä Kaikki herneenviljelijät ovat sitoutuneet Apetitin Vastuuviljely-menetelmään. Siinä viljelyn ja kasvisten laadun parantaminen ja ympäristövaikutusten hallinta toteutetaan useasta eri näkökulmasta, integroidusti.  Vastuuviljely-menetelmässä sopimusviljelijä käyttää kasvis- ja peltolohkokohtaisesti sellaisia tarkoituksenmukaisia viljelymenetelmiä, jotka ehkäisevät kasvintuhoojien ja rikkakasvien lisääntymistä ja parantavat sekä satoa että kasvisten laatua mahdollisimman ympäristöystävällisin ja vähiten viljelyekosysteemiä häiritsevin keinoin. Kesällä 2017 Apetitin pakastehernevalikoima sai lisäystä, kun myös luomusatoa päästiin korjaamaan.

Räpin koetilalla testataan kasvilajikkeiden ominaisuuksia

Apetitin koetilalla Räpillä on parhaillaan käytössä noin 1000 koepalstaa, joilla testataan Apetitille tuttujen kasvisten eri lajikkeiden eroja ja myös uusia kasviksia valikoimaan. Kiinnostavia uutuuksia ovat esimerkiksi härkäpapu ja soijapapu. - Härkäpavun ja soijapavun suhteen haluamme tarkistella uusien mahdollisten kasviproteiinilähteiden kasvattamismahdollisuuksia täällä meidän alueellamme, kertoo hankintapäällikkö Timo Kaila. Uusien tulokkaiden lisäksi Räpillä testataan ahkerasti esimerkiksi eri herne- ja porkkanalajien ominaisuuksia ja kasvuedellytyksiä. Merkittävä osa Räpin tuhannesta koepalstasta on käytössä Apetitin Sucrokselle tekemissä sokerijuurikaskokeiluissa. Apetitin luomutuotteet lanseerataan kauppoihin syksyllä. Myös Räpin koetilalla otetaan askelia luomuviljelyn suhteen. Tilan pelloista yksi lohko on varattu luomuviljelyn aloittamiseen. - Pellon saaminen hyväksyttävästi luomuviljeltäväksi kestää pari vuotta. Sinä aikana kasvatamme pellolla eri lajikkeita hyvän pohjan ylläpitämiseksi. Luomuviljelyn käynnistäminen on iso prosessi, joka vaatii paljon työtä, Kaila sanoo. Räpin koetilalla tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kehitetään Apetit Vastuuviljely -menetelmää, jota kaikki Apetitin sopimusviljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan. Vastuuviljely-menetelmän avulla pidetään huolta muun muassa kasvikohtaisista viljelyohjeista, laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Esimerkiksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan harkitusti tarpeen mukaan. Räpin koetilalla onkin iso rooli osana Apetitin Vastuuviljely-menetelmää. Yli 60 vuotta toiminnassa ollut Räpin koetila on poikkeuksellinen, sillä se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa.