Blogi: Leivänkantasi on osa isompaa kokonaisuutta

Perunoita keitetään liikaa, kaapin pohjalta löytyy unohtunut säilyketölkki tai liian isosta korppujauhopussista osa jää käyttämättä ennen päiväyksen vanhenemista – ruokahävikki voi syntyä useilla eri tavoilla. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö, FAO, on arvioinut, että maailmanlaajuisesti noin kolmannes ihmisten ravinnoksi tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi jossain elintarvikeketjun vaiheessa. Tämä tarkoittaa yli 1,4 miljardia tonnia syömäkelpoista ruokaa.

Ruoan tuottaminen, jalostaminen ja logistiikka kuluttavat merkittävästi luonnonvaroja, kuten vettä, maata, energiaa ja ravinteita sekä vaativat inhimillisiä ja taloudellisia resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Nämä tuotantopanokset on käytetty turhaan, jos ruoka päätyy kaatopaikalle. Resurssien tuhlaaminen on taloudellisesti tehotonta ja se johtaa ympäristön kantokyvyn ja monimuotoisuuden heikkenemiseen sekä moniin sosiaalisiin haasteisiin.

On arvioitu, että pelkästään puolittamalla ruokahävikin määrä olisi mahdollista ruokkia jopa miljardi ihmistä, eli kaikki aliravitsemuksesta kärsivät. Lisäksi suuri osa kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy asumisen ja liikkumisen lisäksi nimenomaan ruoankulutuksesta ja -tuotannosta. Toisin kuin usein tavataan ajatella, merkittävimmät haitat syntyvät jo alkutuotannossa, minkä vuoksi asianmukainen kierrätys ei poista ruokahävikkiin liittyviä ongelmia.

Ruoan ja sen tuottamiseen käytettyjen tuotantopanosten hukkaaminen on yksi elintarvikeketjun tehottomuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen vaikuttava tekijä, johon maapallon väkiluvun kasvaessa ja ihmisten elintason noustessa ei ole varaa. Maailman väkiluvun on arvioitu nousevan yli 9 miljardin vuoteen 2050 mennessä, mikä aiheuttaa merkittäviä haasteita ruokaturvallisuudelle sekä ympäristön kantokyvylle.

Ruoan riittävyyden takaaminen ympäristöllisesti kestävällä sekä oikeudenmukaisella tavalla on haaste, johon globaalien elintarvikemarkkinoiden tulisi vastata. Tässä meidän jokaisen ruokahävikin vähentämisellä on erittäin keskeinen rooli.

Teksti: Roosa Luukkanen

 

Roosa Luukkanen on Kuluttajaekonomian opiskelija Helsingin yliopistosta, joka on opinnoissaan ollut erityisesti kiinnostunut kulutuksen ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa – huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta valmistui syksyllä 2017. Blogeissa käytetyt esimerkit ovat otteita hänen aineistostaan. Roosa bloggaa Apetitin verkkosivuilla hävikistä vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kasvisten käytön lisäämisen lisäksi Apetit kannustaa kiinnittämään huomiota kotitalouden ruokahävikkiin.

 

 

Julkaistu: 22.11.2018 - Muokattu: 22.11.2018
Aihepiiri: Blogit, Hyvinvointia kasviksista