KAIKKI ALKOI SOKERIJUURIKKAASTA 

Apetitin tarina johtaa juurensa 1930-luvulle. Virallinen toiminta käynnistyi Säkylässä vuonna 1950 Länsi-Suomen Sokeritehtaana. Matka kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijäksi on sisältänyt useita eri toimialoja maansiirrosta taimiviljelyyn.

Satakunnassa oli valmisteltu omaa sokeritehdasta jo 1930-luvulta lähtien. Sokeritehtaan perustaminen oli Länsi-Suomen maakuntien yhteinen voimainponnistus aikana, jolloin kaikesta oli pulaa ja sotienjälkeinen jälleenrakennus oli täydessä vauhdissa. Sokeri, kahvi ja voi olivat kotien tärkeimpiä elintarvikkeita, ja niiden omavaraisuus oli hyvin matala.

Länsi-Suomen Sokeritehtaan perustamiskirja allekirjoitettiin 17.3.1950 Loimaalla. Pian tämän jälkeen Alastaron seuratalossa pidetyn kokouksen jälkeen alkoi osakemerkintöjen keruu viljelijöitä, kuntien asukkailta, kunnilta, pankeilta ja yrityksiltä. Keruu eteni vapaaehtoistyönä talosta taloon, tuvasta tupaan. 

Kokoon saatiin huimat 18 000 omistajaa ja osakepääomaksi 405 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 13 miljoonaa euroa). Osakkaiden joukossa olivat muun muassa kaikki merkintä-alueen kunnat sekä pääosa eri pitäjissä toimivista rahalaitoksista, meijereistä ja kauppaliikkeistä. Kuntien omistus oli noin 25 prosenttia, ja maanviljelijöitä osakkaista löytyi noin 14 000.

Perustettavan sokeritehtaan sijainnista taisteli 12 paikkakuntaa. Rakennustyöt ehdittiin jo aloittaa Säkylässä, mutta keskustelu lopullisesta sijaintipaikasta jatkui edelleen. Riitely näkyi myös valtion sokerivaliokunnassa, jossa mielipide oli jo kääntymässä Satakunnan hanketta vastaan. 

Satakuntalainen valtionvarainministeri Viljo Rantala kuitenkin käänsi tilanteen Säkylän eduksi: valtioneuvoston äänestyksen tulos sokeritehtaiden kohtalosta ja Säkylän valtionavustuksen saamisesta oli tasan 7-7. Pääministeri Kekkosen ääni ratkaisi avustuksen Länsi-Suomen Sokeritehtaalle ja Säkylään.

Rakennustyöt alkoivat pian ja tehdas käynnistyi vuonna 1953. Vuotta myöhemmin hankittiin Räpin tila ja siellä aloitettiin viljelyyn liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta. Sokerijuurikkaassa toimivaksi todettu sopimusviljelymalli laajentui pian muihinkin ruokakasveihin, jolloin alkoi järjestelmällinen avomaankasvien viljelyttäminen. Pakastus ja säilöntä alkoivat 1960-luvulla ja jatkui Lännen Sokeri -merkillä vuoteen 1966 asti, jonka jälkeen Jalostaja otti vastuun tuotteiden myynnistä Lännen Sokerin hoitaessa edelleen raaka-aineet ja tuotannon.

Konepajatoiminta alkaa 

Sokeritehdas oli alueella merkittävä työllistäjä, puhumattakaan työllistävästä vaikutuksesta koko alueella. Ongelmana oli kuitenkin kausiluonteisuus. Tehtaalla riitti ympärivuotista työtä vain kouralliselle ihmisiä. Katsottiin, että nojaaminen vain yhteen kasviin ja yhteen tuotteeseen oli epävarmaa.

Tammikuussa 1958 toimitusjohtaja Pentti Perttuli oli Vierumäellä hiihtämässä, kun yhtiön johtokunnan jäsen Kalle Joukanen etsi hänet langan päähän kertoakseen mahdollisuudesta hankkia Korpivaaran konepaja. Korpivaara oli kehitellyt Hydro-Master –nimistä hydraulista kaivuria, joka tulisi korvaamaan vaijerikäyttöiset kaivinkoneet.

Konepaja hankittiin Helsingin Pitäjänmäestä ja siirrettiin Säkylään. Hydromasteria kehitettiin eteenpäin ja siitä tuli Ukko-Mestari. Se valtasi nopeasti lähes puolet konemarkkinoista. Vuosien kuluessa niillä kaivettu yhteismitta käsitti matkan 12 kertaa maapallon ympäri. Konepajatoiminta oli mukana konsernissa aina vuoteen 2004, kun Machinium-liiketoiminta lakkautettiin myymällä sen arvokkaimmat osat toiminnan jatkajille Suomessa ja Japanissa.

Taimia maailmalle 

Vuonna 1973 Lännen Sokeri Oy muuttui Lännen Tehtaat Oy:ksi. Konsernin toimialoina 1980-luvun puolivälissä oli makeutuksen ja kasvisravinnon lisäksi muun muassa kasvibiomassan tuottaminen ja maansiirto. Lisäksi sokeritehtaan taimitutkimuksen ohessa 1960-luvulla käynnistyi myös taimiviljelyliiketoiminta, mihin haettiin oppia Japanista. Omaa istutusmenetelmää hyödyntäen toteutettiin istutusprojekteja muun muassa Lähi- ja Kaukoidässä sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Lännen Plant Systems myytiin vuonna 2005.

Lännen Tehtaiden oma sokeriliiketoiminta loppui 1990-luvun alussa, kun Lännen Tehtaat ja Cultor yhdistivät voimansa perustaen Sucros Oy:n. Lännen Tehtaat omisti uudesta yrityksestä 20 prosenttia, mikä on myös tänä päivänä Apetit Oyj:n osakkuus Sucroksesta.

 

Kasvisten edelläkävijäksi

Lännen Tehtaiden voimakas kehittäminen alkoi 2000-luvun alussa. Vuonna 2002 konsernin omistukseen hankittiin valtio-omisteiset Suomen Rehu ja Avena Nordic Grain Oy, joka oli valtion viljavarastojen seuraaja. Rehuliiketoiminnan kasvun ja uuden viljakaupan myötä liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2005 laajentuminen jatkui, kun Suomen suurimpiin öljykasvipuristamoihin kuulunut Mildola ostettiin osaksi konsernia.

Pakasteiden myynti oli kasvanut kovaa vauhtia 1990-luvulla. Vuonna 1995 Lännen Tehtaat Oy hankki Apetit-brändin Ingmanilta. Kalaliiketoimintaa vahvistettiin vuonna 2004 osuudella Kuopion Kalatukusta ja vuonna 2007 hankkimalla Maritim Food Group.

Vuonna 2013 Lännen Tehtaat Oy muutettiin Apetit Oyj:ksi. Vuonna 2016 Apetit terävöitti tulevaisuutensa strategiaa painottaen tavoitetta tulla kasvispohjaisen syömisen edelläkävijäksi. Yrityksen strategiaa peilaten kalaliiketoiminta myytiin vuonna 2017.

Apetit Oyj:n nykyisiä liiketoimintoja ovat Ruokaratkaisut, Öljykasvituotteet sekä Viljakauppa. Säkylän lisäksi toimipisteitä on nykyään Helsingissä, Kirkkonummella ja Pudasjärvellä.