Apetit käynnistämässä myyntiä Venäjälle

Merkittävä ilon aihe on tuotteiden saaminen SOK:n Prismojen pakastealtaisiin Venäjällä. Vuodenvaihteen tienoilla suomalaisia kasvispihvejä, gratiineja ja valkosipuliperunoita voi ostaa 16 pisteestä Pietarin alueella. -       Etsimme yhteistyössä Apetitin kanssa Venäjän markkinoille sopivia suomalaisia tuotteita vahvistamaan Prisman tarjoomaa sekä Suomi-mielikuvaa, kertoo Prisma LLC:n toimitusjohtaja Jarmo Paavilainen. Suomalaisen ruoan myyntivaltti on korkea kokonaislaatu Suomalaiseen ruokaan liitetään Venäjällä sanat puhtaus, turvallisuus, laatu ja hyvä maku. Tämä näkyy muun muassa siinä, että myös monet paikalliset elintarvikevalmistajat tekevät tuotteistaan suomalaisen näköisiä ja oloisia. -       Suomalaisilla tuotteilla ja ruoalla on Venäjällä erittäin hyvä maine. Tämä korostuu erityisesti Pietarin alueella, mistä matkaillaan paljon Suomessa. Niiden ottaminen valikoimaan on meille luonnollinen keino erottautua paikallisista kilpailijoistamme, kertoo Prisma LLC:n ruokatavaroiden ostopäällikkö Yulia Ostapchuk. Monia reittejä kansainvälisille markkinoille Kansainvälinen myynti on Apetitille strateginen panostamisalue, sillä suomalaisen ruoan vientipotentiaali ja myös ruokaan liittyvä markkinointiosaaminen ovat kehittyneet viime vuosina. Venäjän markkinoille lähdettiin tähyämään yhdessä kaupan kanssa. Sen sijaan, että Apetit olisi ryhtynyt kasvattamaan paikallista markkinaosuutta kauppa ja tuote kerrallaan, päätettiin Pietarin seudulle lähteä yhdessä vahvan kotimaisen vähittäiskaupan kumppanin kanssa. Pietarin markkinoille etsittiin sinne sopivia tuotteita yhdessä SOK:n kanssa. Lähtökohta oli se, että Venäjälle vietävien tuotteiden on riittävän hankintavolyymin varmistamiseksi oltava jo Suomen S-ryhmän kaupoissa myynnissä. -       Ensimmäiseen aaltoon valikoitui herkullinen valikoima Apetitin parasta osaamista: kasvispihvejä ja –pyöryköitä, kasvisgratiineja, kermaperunoita ja perunamuusia. Toiseen aaltoon on sovittu otettavan legendaariset Apetit-pakastekeitot, iloitsee kansainvälisen myynnin päällikkö Kyösti Itäniemi Apetitilta. Suoraan hyviin valikoimiin Apetit-tuotteet löytyvät jatkossa pietarilaisista Prismoista, joita on yhteensä 16 kappaletta. Näistä 6 on suurimpia, hypermarket-kokoluokan kauppoja ja 10 hieman pienempiä supermarketteja. Prisma on toiminut menestyksellisesti Pietarissa vuodesta 2008 alkaen ja tarjoaa asiakkaille laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita sekä ostamisen helppoutta. Pietarissa on noin viisi miljoonaa asukasta eli vain hieman vähemmän kuin Suomessa.

Herneen matka pellolta pakasteeksi

Apetitin pakasteherneet pakastetaan kahden tunnin sisällä niiden puinnista. Tiukan aikataulun mahdollistaa hernepeltojen läheinen sijainti Apetitin Säkylän pakastetehtaaseen sekä koko prosessin tarkka ajoitus. Herneenpuinnin suunnittelussa huomioidaan eri hernelajikkeiden kylvö niin, että kesällä herneen ollessa kypsää hernettä voidaan puida ilman katkoksia. Kesän koko sato ei myöskään saa olla puintikypsää samaan aikaan, sillä kylvö suunnitellaan tehtaan pakastuskapasiteetin mukaan. Herneen kypsymistä ja puimisen aloittamista seurataan jopa tuntien tarkkuudella. Suomen ainoat Herneenpuinnin aloittamisajankohdan ennakointiin käytetään Suomen ainoaa tenderometrimittaria, jolla tarkastellaan herneen kovuutta. Hernenäytteitä kerätään kaikilta hernelohkoilta, ja tenderometrilukeman avulla ennakoidaan hernepeltojen puintiajankohta. Myös Apetitin käyttämät hernepuimurit ovat Suomessa ainutlaatuisia. Englantilaisen PMC:n valmistamat puimurit painavat peräti 25 tonnia. Apetit omistaa kolme hernepuimuria, joista uusin on vuodelta 2012. Ensimmäisen itsekulkevan hernepuimurin Apetit hankki jo vuonna 1979. [key-figures id="2660"] Puimuri irrottaa herneet paloista Puimurin ajonopeus herneenpuinnin aikana on tärkeä asia, sillä nopeuden mukaan määrittyy myös puimuriin päätyvä hernemassan määrä ja puintirummun nopeus. Rumpu ja sen sisällä olevat survimet pyörittävät herneenvartta, jolloin palot aukeavat ja herneet päätyvät puimurin säiliöön. Sieltä ne siirretään edelleen traktorien ja kuorma-autojen lavoille, joilla herneet kuljetetaan Säkylään pakastettavaksi. Nopeasti ja hellävaraisesti pakkaseen Tarkan puintiaikataulun ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta herne saadaan pellolta pakkaseen kahdessa tunnissa. Näin kotimaisen pakasteherneen maku ja rakenne säilyvät ensiluokkaisina saaden kesä maistumaan vaikka keskellä talvea. Hellävarainen ryöppäys ja ripeä pakastaminen leijupakastimessa varmistavat herneen säilyvyyden ja ravintoarvopitoisuuden. Yhteensä tunnissa pakastetaan 10 tonnia hernettä ja kun linjaston pesuaika lasketaan mukaan, saadaan vuorokaudessa pakkaseen 200 tonnia hernettä. Myös herne on Vastuuviljeltyä Kaikki herneenviljelijät ovat sitoutuneet Apetitin Vastuuviljely-menetelmään. Siinä viljelyn ja kasvisten laadun parantaminen ja ympäristövaikutusten hallinta toteutetaan useasta eri näkökulmasta, integroidusti.  Vastuuviljely-menetelmässä sopimusviljelijä käyttää kasvis- ja peltolohkokohtaisesti sellaisia tarkoituksenmukaisia viljelymenetelmiä, jotka ehkäisevät kasvintuhoojien ja rikkakasvien lisääntymistä ja parantavat sekä satoa että kasvisten laatua mahdollisimman ympäristöystävällisin ja vähiten viljelyekosysteemiä häiritsevin keinoin. Kesällä 2017 Apetitin pakastehernevalikoima sai lisäystä, kun myös luomusatoa päästiin korjaamaan.

Viljelytys ja koetoiminta

Apetit on luonut pitkäjänteisellä yhteistyöllä sopimusviljelijöidensä kanssa Vastuuviljely-menetelmän. Apetit Vastuuviljely tarkoittaa sitä, että tuotamme luontoa kunnioittaen puhtaita, kotimaisia avomaan vihanneksia. Tavoitteena on mahdollisimman laadukas, turvallinen ja ympäristömyötäinen viljely. Joka vuosi noin 100 kotimaista Apetit-sopimusviljelijää tuottaa meille reilut 33 miljoonaa kiloa puhdasta vastuuviljeltyä ruokaa. Tarkkaan ajoitettu viljely mahdollistaa sadonkorjuun kasvisten ollessa juuri parhaimmillaan. Koulutetut ja kokeneet Apetit-sopimusviljelijät tekevät biologisia ja mekaanisia kasvinsuojelutoimenpiteitä vain tarvittaessa. Harkitut ja oikea-aikaiset toimenpiteet raportoidaan peltolohkokohtaisesti ja tuotteen alkuperä on jäljitettävissä pellolta kuluttajatuotteeseen. Menetelmä kattaa yleiset viljelyn periaatteet, kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan. Vastuuviljelyssä lannoittaminen tehdään maaperätutkimuksen, esikasvien ja kunkin viljeltävän kasvin perusteella niin, että lannoitteita käytetään vain kasvin todellisuudessa tarvitsema määrä. Näin minimoidaan ravinteiden mahdolliset valumat vesistöihin.  Vastuuviljelyssä kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan tarveharkitusti, oikea-aikaisesti ja mahdollisuuksien mukaan biologisten ja mekaanisten menetelmien keinoin. Kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet dokumentoidaan ViRe-viljelyjärjestelmään. Apetit Vastuuviljellyt raaka-aineet ovat jäljitettävissä tuotekohtaisesti eräkoodin sekä parasta ennen -päiväyksen perusteella. Koetoiminta ja Vastuuviljelyn historia Apetit Vastuuviljely perustuu Apetitilla vuonna 2000 käyttöönotettuihin, ekologisesti kestävään kehitykseen tähtääviin, IP-viljelytavan (Integrated Production) ohjeisiin. IP-viljelyssä viljelyn kehittäminen, avomaan vihannesten laadun parantaminen sekä ympäristövaikutusten hallinta toteutetaan kokonaisvaltaisesti useasta eri näkökulmasta. IP-viljelyn perustana ovat kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä jatkuva kehitystyö viljelijöiden, Apetit Vastuuviljely -asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyönä. Vuonna 2014 Apetit siirtyi IP-viljelyksestä täydennettyyn IPM-viljelytapaan (Integrated Pest Management) huomioiden entistä laaja-alaisemmin kasvinsuojelun. Jatkuvaa kehitystyötä Apetit Vastuuviljely kehittyy jatkuvasti – sen takaa oma, jo yli 60 vuotta toiminut Räpin koetila Köyliössä. Oman koetoimintamme myötä haemme parhaat, suomalaiseen avomaanviljelytykseen soveltuvat, maukkaat lajikkeet, joilla on pakastetuotantoon sopivat ominaisuudet. Räpin koetila kehittää kestävää viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä. Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisten menetelmien käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja. Nykyteknologiaa hyödynnetään käynnissä olevissa tutkimuksissa, joissa selvitetään rikkakasvien torjuntaa ilman kemiallisia ruiskutuksia. Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011 – 2013 Varjellen Viljelty -hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.   Räpin koetilalla tehdään tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Merkittävässä osassa on Apetit-sopimusviljelijöiden kanssa heidän pelloillaan tehtävä koetoimintayhteistyö. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyvät muun muassa koetoimintapäivillä Apetit-sopimusviljelijöiden käyttöön ja näin edesauttavat koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa.   Tutustu tarkemmin Apetitin tapaan viljelyttää kasviksia: